top of page
Uhraaminen ja uhrikivet

 

Teksti: Pia Paananen

Palvonta  ja uhraaminen kala- ja pyyntiseidoilla ja uhrikivillä oli luontevaa ja arkinen osa elämää vielä reilut sata vuotta sitten. Metsästäjät ja kalastajat uhrasivat apajalla käydessään ja pyynnin yhteydessä. Jokapäiväiseen elämään ja sen ylläpitoon liittyvät uhrilahjat olivat vaatimattomia, kuten kalojen ruotoja ja päitä tai peuran verta ja rasvaa.


Kalliokielekkeellä, lähellä muinaisjärveä sijainneessa uhrikivessä voi olla nähtävissä halkeamia tai uomia, joita pitkin uhrieläimen veri tai rasva on valunut aliseen maailmaan. Kivelle jätetyt perkuujätteet ovat olleet ylisen lintujen lahja, ja ihminen on ollut näin uhratessaan yhteydessä sekä yliseen että aliseen maailmaan. 

 

Uhrikivet ovat usein jalkakiviä, joissa päällyskivi lepää 1-8 jalan varassa. Osa kivistä on laakeita kivipöytiä, osa epämääräisen muotoisia kiviä, joissa saattaa havaita eläimen muodon. Molempia tunnetaan Heinäveden alueelta. Jalkakivi saattaa olla jääkauden ja eroosion tekemä, ja ihminen on todennut hyväksi ja mahdolliseksi käyttää silmään sattunutta, tarkoitukseen sopivaa kiveä uhrikivenään.  

 

On myös jalkakiviä, jotka ihminen on tietoisesti tehnyt uhripaikakseen. Joissakin kohteissa joku pöytäkiven jaloista voi olla myös sellaista kivilajia, ettei sitä esiinny alueella, eli ihminen on tuonut sen varta vasten paikalle tehdäkseen siitä uhripaikan itselleen tai heimolleen.

 

Kalliolta saattaa löytää useammankin uhrikiven, jotka sijoittuvat eri ilmansuuntiin. Esimerkiksi Kypärälahdella on uhrikivet, joista toinen on etelään ja toinen pohjoiseen. Näin paikka on voinut ollut yhteydessä ja myös johonkin tarkoitukseen tarvittu merkkikivi.  Myös rajakiville on idän ja lännen rajamailla ollut käyttöä vuosisatojen, ellei tuhansien ajan, ja rajakiviksi on valikoitunut usein valmiiksi tunnettuja, pyhiä paikkoja.
Joissakin pyhissä kivissä erottuu hahmoja. Hahmoja voi olla jalkakiven jaloissa tai päällyskivessä tai niitä voidaan nähdä kallioissa. 

 

Heinävedeltäkin tiedetään kuppikiviä, eli kiviä, joiden pintaan on kaiverrettu pyöreitä kuoppia. Kuoppiin on mahdollisesti laitettu viljaa, maitoa, alkoholia tai muita pieniä uhrilahjoja luonnon hengille tai esi-isille paremman onnen toivossa.  Kuppikiville vietiin vielä 1900-luvun alussakin uhrilahjoja. Eri puolilta Suomea on myös arkistotietoja, joiden mukaan kuppikiven kupeissa oleva vesi on parantavaa.

bottom of page