Käräjäkivien arvoitus

Teksti: Mikko Keinonen

 

Heinävedeltä tiedetään tähän mennessä neljä kohdetta, joiden määriltelmä on kääntynyt kansan ja/tai tutkijoiden suussa muotoon käräjäkivet tai -pöytä. Sanalla tarkoitetaan kivikehää tai sitä vastavaa kokoontumispaikkaa, johon heimo tai osa sitä on voinut kokoontua keskustelemaan ja päättämään yhteisistä asioista. 

​

Käräjäkiviksi mainitut kohteet ovat Kermajärven Linjasaaressa, Vihtarinniemessä, Koloveden Mäntysaaressa, Pilpassa Vieruvuoren itäpuolella, niin ikään Koloveden kansallispuiston alueella. 

​

Linjasaaren kiviryhmä

Linjasaaressa mahdollisiksi käräjäkiviksi on arvioitu luonnonkivien muodostama ryhmä, joka on muodoltaan niin säännöllinen, että sitä voi hyvin pitää ihmisen muovaamana. Käräjäkiviteoriaa tukee myös muutaman kymmenen metrin päässä sijaitseva suuri lapinraunio, sillä käräjäkiviä sijoitettin usein paikoille, missä myös viisaiden vainajien henget pystyivät olemaan läsnä käräjissä.

 

Linjasaaren käräjäkivet löysi Jukka Kervinen Heinäveden pyhät paikat -hankkeen kuvausten yhteydessä vuonna 2010. Kohteen arvioivat tuolloin arkeologi Timo Miettinen ja uskontotieteiden emeritus professori Juha Pentikäinen. Tästä on myös lyhy video.

 

Pirunvuoren näköalatasanne

Mäntysaaressa sijaitsevan PIrunvuoren “käräjäkivet” on merkitty muinaisjäännösrekisteriin statuksella mahdollinen muinaismuisto. Ne on ajoitettu historiallisen ajan rakennelmaksi, koska muinaisjäännösrekisterin mukaan kohteeseen liittyy perimätietoa 1800-luvulta.

 

Nykyään vakiintunut käsitys on, että pöytäryhmän rakensivat oopperalaulaja Aino Acktén huvilalla käyneet vieraat. Sei ei kuitenkaan voi pitää paikkaansa, jos kivet ovat olleet paikallaan jo 1800-luvulla, sillä Aino Acktèn rakennutti huvilansa vasta 1920-luvulla. Acktén vieraineen tiedetään kyllä viettäneen paljon aikaa PIrunvuorella, se ei vielä todista, etteikö kivirakennelma olisi voinut olla paikallaan jo ennen heitä.

 

Toisaalta on selvää, että Pirunvuoren historia ulottuu kauas historiallisen ajan taakse. Useat löydöt viittaavat siihen, että Kolovedellä on ollut asutusta jo kivikaudella, ja maantieteellisen sijaintinsa perusteella Pirunvuori on ollut merkkipaikka. Lisämerkitystä antaa vuorella seisova jalkakivi, jonka sivuprofiili tuo vahvasti mieleen miehen kasvot.

​

Myös vuoren nykyinen nimi viittaa vanhaan pyhään paikkaan, sillä kristinuskon tultua moni palvontapaikka sai nimen, johon liittyi piru tai paha. 

​

Pilpansalon pelipöytä

Pilpansalossa, Vieruvuoren itäpuolella ja Koloveden kansallispuiston itälaidalla on kallioisessa kangasmetsässä vierekkäin mahdollisesti jopa kahdet käräjäkivet. Niiistä isompi kehä on epäselvempi, ja todennäköisesti ainakin osittain luonnon muovaama. Siinä on 10-15 metrin säteellä kymmenkunta kiveä varsin säännöllisessä kehässä. Keskellä on korkeampi kivi. 

 

Parinkymmenen metrin päässä kivikehästä, alempana rinteessä on puolestaan pöytäryhmä, joka on kiistatta ihmisen tekemä. Se koostuu pyöreästä, halkaisijaltaan noin metrin levyisestä pöydästä ja neljästä sen ympärille asetetusta kivituolista. Pöylälevy on niin pyöreä, että se vaikuttaa jonkin verran muokatulta. Sen alla on jalkoina kaksi luonnollista laattakiveä.

​

Myös Pilpansalon käräjäkiville on tarjottu lähihistoriaan liittyvää selitystä. Lähiseudulla kerrotaan tarinoita kivillä aikaansa viettäneistä korttiporukoista, ja moni väittää näitä myös kivien asettajiksi. Korttipeleille on vielä eläviä todistajia, joten se osa tarina pitää varmasti paikkaansa. Silti kivien alkuperä lienee kauempana historiassa.

​

Korttipeliin olisi nimittäin riittänyt yksinkertaisempikin alusta. Pilpan käräjäkivet on kuitenkin asetettu paikalleen huolellisesti ja niiden suunnat on katsottu, sillä ryhmän istuinkivet on asetettu jokseenkin tarkasti pääilmansuuntien mukaan.

​

Jos ylempi kivikehä on ihmisen muovaama, on selvää, että se liittyy myös alempaan kivipöytään. Yksi selitys kahdelle paikalle voisi olla, että laaja kivikehä on ollut koko heimon kokoontumispaikka, mutta pieni pöytä on pyhitetty heimon vanhimmille tai muille johtajille - ikään kuin omat kokoushuoneet kunnanvaltuustolle ja -hallitukselle.

​

Mukana myös soitin

Omaa tarinaansa kertoo myös, että Pilpansalon käräjäpöydän vieressä on kaksi kalkatuskiveä eli keikkukiveä, jotka saa jytisemään, kun seisoo päällä ja keikuttaa. Kalkatuskivet ovat pitkiltä sivuiltaan noin metrin, ja leveydeltään puolisen metriä. Ne makaavat sammaloituneina ja näkymättömissä muutaman metrin päässä pöytäryhmästä. 

 

Niidenkin suunnat on selvästi harkittu, sillä kumpikin on sijoitettu pitkä sivu kohti pöytää suoraan linjaan pöydän ja istuinten kanssa, kohtisuoraan toisiinsa nähden. Toinen kivistä on pöytäryhmästä etelään, toinen länteen.