Jumppasen luola

 

Teksti: Mikko Keinonen

 

Vihtarin Humalniemi on palkitseva käyntikohde, sillä sen etelälaidalla olevassa kalliossa on pieni kalliomaalaus ja pohjoispuolella, parinsadan metrin päässä kalliomaalauksesta on jylhä ja louhikkoinen rantakallio, jossa on myös laaja luolasto. 

 

Luolista isoimmassa on ainakin kolme isoa kammiota. Luolasta johtaa ulkoilmaan myös useita erikokoisia tunneleita, jotka päästävät luolaan valoa ja tekevät myös akustisesti mielenkiintoisen. Luolan isoin suuaukko on sen katossa, noin neljä metriä luolan lattian yläpuolella. 

 

Viimeinen järvilappalainen

Perimätiedon mukaan luolaa on asuttanut 1700-luvulla Jumppanen, Heinäveden viimeinen “järvilappalainen” eli lapinveroa maksanut metsästäjä-keräilijä. Kirkonkirjoista on myös pystytty jäljittämään, että Jumppanen on muuttanut Heinävedeltä Inariin, missä hän nousi legendaksi väkevänä noitana nimellä Jomppanen.

 

Uskontotieteitten emeritus professori Juha Pentikäisen mukaan Tenon varrella kerrotaan yleisesti tarina kertoo Jomppasesta, joka jahtasi staaloa Nuvvus Ailigas -tunturille. Siellä Jomppanen päätyi painimaan staalon kanssa ja lopulta voitti tämän oveluudellaan. Staalot olivat kertomusten mukaan ihmistä muistuttavia mutta sitä isompia pahantahtoisia olentoja. Ne olivat vahvoja, mutta myös kömpelöitä ja tyhmiä.

 

Nimien perusteella Jumppanen lienee majaillut myös Pohjois-Heinävedellä. Palokin Lotinvuoren juurella on nimittäin asuttavan kokoinen luola, jota on nimitetty Joppasen Matin luolaksi. Paikalliset muistavat vielä tarinoita, kuinka lapsia aikanaan varoitettiin menemästä luolaan, koska muuten tulee Matti ja heittää päälle räkää.

​

Lotinvuori on sinänsä looginen etappi, jos Jumppanen on siirtynyt Heinävedeltä Ylä-Lappiin, koska Humalniemestä on suora vesireitti Palokkiin. Samalle reitille sattuu myös Vehmersalmen Roikanveden Jumppa-niminen saari. Myös välimatkojen puolesta Jumppa olisi looginen pysähdyspaikka sillä Lotinvuorelta on sama matka Jumppa-saareen kuin Humalniemeenkin eli 33 kilometriä.

 

Savon Joukahainen?

Jumppasen nimellä näyttää myös olevan jopa yhteys suomalaisten kansalliseepokseen – tai ainakin Kalevalasta tuttujen eeppisten runojen vähemmän tunnettuihin savolaisversioihin. Metsäsuomalaisen runonlaulajan Kaisa Vilhuisen (1855–1941) runonlaulusta on tallenne, jossa Kalevalan Joukahainen esiintyy nimellä Jompanen. 

 

Voi siis leikitellä ajatuksella, että yksi suomalaisen tarinaperinteen tunnetuimmista sankareista onkin itse asiassa syntyperältään heinäveteläinen. (MK)

​

Lähiseudun muita kohteita

• Humalniemen kalliomaalaus

​