Kivipöydän kansi on nostettu pienemien laattakivien päälle.

Vihtarinniemen kivipöytä

Lähellä Vihtarinniemen kärkeä, laajan kalliotasanteen laidala on kivipöytä, joka on kooltaan noin 1 m x 2 m. Pöytään kuuluu yhtenäisesta laattakivestä muodostuva pöytälevy, joka on nostettu pienempien kivien päälle. Kivipöydän ikää ei tiedetä.

Alueen maastossa on suhteellisen paljon isoja kivilaattoja, On mahdollista, että kivipöytää ei ole tarkoitettu pöydäksi sen nykyisellä paikalla, vaan kivilaattaa on nostettu maasta, jotta se voidaan kuljettaa talvella muualle. Jos näin on, “kivipöydän” rakenne lienee syntynyt historiallisella ajalla.

Toisaalta parinkymmenen metrin päässä kivipöydästä on mahdolliset käräjäkivet. Ne puoltavat mahdollisuutta, että myös kivipöytä olisi osa vanhempaa kokoontumispaikkaa. Vanhemman alkuperän puolesta puhuu myös, että Vihtarinniemestä on kahdesta kohtaa löydetty kivikautisia asuinpaikkoja.

Osa luonnonsuojelualuetta

Vihtarinniemen alue on myös luontokohteena erikoinen: Vihtarinniemen rantavyöhykkeet sekä niemen etelä- että pohjoispuolella ovat luonnonsuojelualuetta. Tähän alueeseen kuuluu yli kymmenen kilometriä rantaviivaa, ja suojeltu alue on kooltaan yhteensä yli 200 hehtaaria.

NIemen kärjessä on useiden hehtaarien kokoinen kalliotasanne, joka on suurelta osin jäkälän peitossa. Myös kivipöytä on tämän tasanteen reunamilla. Niemen kärjen pohjoisrantaa vastapäätä on jylhä, yli 30 metriä korkea Hirvivuori. (MK)

Aiheeseen liittyvät artikkelit