Kytöjoen tafoni
Teksti: Mikko Keinonen
Kytöjoen tafoni on suuren gneissilohkareen kylkeen rapautunut onkalo. Geologi Aimo Kejosen laskujen mukaan alueella on noin 100 erikokoista tafonia. Tämä on niistä selvästi isoin.
Tafonin suuaukko on noin 40 cm leveä ja 60 cm korkea. Onkalo on sisältä sydämen muotoinen ja mitoiltaan niin iso, että siihen mahtuu istumaan vastakkain jopa kaksi pienikokoista aikuista.
Perimätiedon mukaan tafoni on ollut vielä 1800-luvulla paikallisen tietäjän käytössä. Tämä on muun muassa istunut tafonin sisässä vuorokauden ajan, minkä lisäksi hän on myös parantanut sairaita istuttamalla nämä kiven sisään. Viime mainitusta tavasta tietäjä kuitenkin tarinan mukaan luopui, kun kivi yritti syödä potilaan.
Tafonin sisäpinta on edestä katsoen vasemmalla sileä. Oikealle on muodostunut tippukivimäisiä ulokkeita.
Tafonin takana olevan isomman siirtolohkareen alla on myös varsin iso luola. Sen suuaukko on kiven alla kiven pohjoispuolella eli tiestä katsoen vastapuolella. Luolaan pääsee sisään ryömimällä, ja sisempänä ryömintätila on korkeimmillaan noin metrin. Kokonaisuudessaan kiven alle jäävä onkalo on pinta-alaltaan 5–7 neliömetriä, joten se on voinut toimia suojapaikkana kokonaiselle perheelle. Koska Kytöjoen alueella on selvästi asuttu jo kivikaudella, myös tämä luola on varmasti ollut käytössä halki vuosituhansien. (MK)
Video: Geologi Aimo Kejonen kertoo Kytöjoen tafonista
Video: Kurkkulaulaja Alexey Chichakov ja runonlaulaja Eero Peltonen testaavat Kytöjoen tafonia
Lähiseudun muita kohteita
Lohkareluolan suuaukko.
Näkymää lohkareluolan sisältä.
