Pilpansalon isompi jalkakivi seisoo kallioharjanteen laella. Sen alla on reilusti ihmisen mentävä ryömintätila.
Pilpansalon jalkakivet
Teksti: Mikko Keinonen
Pilpansalon Kolmiyhteisessä on kallion reunalla noin viisi metriä pitkä, kolme korkea ja neljä metriä leveä jalkakivi, joka seisoo kolmella pienemmällä kivellä. Alla on reilu, noin 40 cm korkea ryömintätila.
PIenistä kivistä kaksi on melko varmasti paikallaan jääkauden jäljiltä, mutta kolmas, lohkareesta katsoen vasemmassa nurkassa oleva aluskivi näyttää siltä, että se voisi olla ihmisen asettama. Kivi on nimittäin eri kivilajia kuin lohkare ja aluskivet, minkä lisäksi sen keskellä on kvartsisydän.
Kalkatuskivi ja istuimet
Jalkakiven kyljessä on myös kalkatuskivi, joka on kiistatta ihmisen asettama. Kalkatuskiven alla on nimittäin useita kiilakiviä, jotka mahdollistavat kiven soittamisen. Kalkatuskiven voi myös todentaa kokeilemalla. Kun sitä soittaa, jytinä kaikuu kauas ympäristöön.
Lähellä siirtolohkaretta, kallion kalkatuskiven puoleisella laella on myös kolmen kiven kehä. Ne voivat olla luonnonkiviä, mutta on hyvin mahdollista, että kyseessä on käräjäkivet. Viime mainittua puoltaa, että kivet on ikään kuin asetettu kallion reunalle säännöllisin välein. Myös jalkakiven todennäköinen rituaalikäyttö tukee ajatusta, että kiven vieressä olisi istuimet heimoneuvostolle tai vastaavalle.
Pienoismalli
Noin 70 metrin päässä isosta jalkakivestä on kivipaaden päällä pienempi lohkare, jonka alla on yksi pieni kivi.
Pienempi lohkare muistuttaa muodoltaan erehdyttävästi isompaa. Kivien välillä on myös selvä akustinen yhteys, sillä ääni kantautuu kiveltä toiselle voimakkaana puustosta huolimatta.
Fyysinen mahdottomuus?
Isomman lohkareen koko antaa hyvän syyn olettaa, ettei sitä todennäköisesti olisi saatu hivutettua vähääkään ylös esihistoriallisilla välineillä. Lähiseudun löydöt kuitenkin vihjaavat muuta.
Noin viiden kilometrin päässä, Koukunvuoren laella, on vastaavan kokoinen lohkare, jonka alla on seitsemän kiveä. Geologi Aimo Kejosen arvion mukaan Koukunvuoren aluskivet ovat ihmisen asettamia, koska ne edustavat kivilajeja, joita ei muuten alueella ole. Jos siis Aimo Kejosen arvio pitää paikkansa, myös Pilpansalon kiveä on voinut ihminen osin nostaa. (MK)