Jouhtenisenvuori

Teksti: Mikko Keinonen

Heinäveden koillisnurkassa sijaitseva Jouhtenisenvuori on luontokohteenakin poikkeuksellinen, vaikka vuoren pohjoisreuna onkin hiljattain hakattu. Jouhtenisenvuoren laella on parinkymmenen hehtaarin laajuinen tasanko, joka on hakattua reunaa lukuun ottamatta luonnontilaista mäntykangasta. Mänty- ja sammalvoittoista maisemaa laikuttavat laajat jäkäläkentät sekä erikokoiset siirtolohkareet. Lisäväriä tuovat vielä siellä täällä rikkoutuneen maan alta paljastuneet punamultapenkat.

Jouhtenisenvuoren laelta on kilometrin matka Leväsen lammelle, mistä on suora vesireitti Somerjokea pitkin Juojärvelle ja Kytöjokea pitkin Suurijärvelle. Muinaisseuran viimeaikaiset löydöt osoittavat, että Kytöjoen seudulla on ollut todennäköisesti laajaa varhaista asutusta. Myös Juojärven eteläpäästä on löytynyt jo aiemmin lukuisia kivikautisia asuinpaikkoja.

Muutenkin Jouhtenisenvuoren ympärillä on muutaman kilometrin säteellä lukuisia merkittäviä löytöjä: Hiekkalahden asuinpaikat ja pyyntikuopat, Kytöjoen kalliomaalaus, Polvilammenvuoren luola ja kvartsilouhos sekä Heinäveden vanhin rekisteröity muinaislöytö, vuonna 1926 löydetty Kortemäen karhunpääkirves.

Lähiseutujen löytöjen ja Jouhtenisenvuoren luonteen perusteella on hyvä syy olettaa, että vuori on ollut alueella asuneiden heimojen pyhä paikka.

Toisaalta myös itse vuorella on todisteita kokoontumisista. Laen pohjoisreunalla on kivikehä, joka muistuttaa kovasti käräjäkiviä. Lisäksi vuorella on ainakin kaksi kalkatuskiveä. Niistä toinen on laen koillisreunalla, mistä aukeaa suora näkymä Leväsenlammelle. (MK)

Lähiseudun muita kohteita